Sokerihampaan kolotus tuntuu valtion kassassa

19. maaliskuuta 2023
 

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankarin mielestä suomalaisten miesten kunto on hiipunut dramaattisesti. Itse en rajaisi ilmiötä miehiin, sillä naisten ja lasten kuntotasot ovat yhtäläisesti vapaassa pudotuksessa. Huippu-urheilun näkyvyys ja sen tarjonnan raju kasvu antavat harhaanjohtavan kuvan hyvinvoivasta yhteiskunnasta, jossa on tekemisen meininki. Näin ei kuitenkaan ole. Trendi on päinvastainen. Hyöty- ja harrastusliikunta jää yhä useammin minimiin arjessa, kun taas ylimääräisen energian saanti ravintoköyhistä lähteistä on samanaikaisesti kasvanut.
 

Pitkään on puhuttu sokerista ja sen haittavaikutuksista. Elintarviketeollisuudessa asiaa on hyssytelty ja paljon on lobattu sokerin puolesta, sillä sokerissa pyörii valtavat summat rahaa ja teollisuus sen ympärillä työllistää paljon suomalaisia. Mutta kuten muissakin asioissa, yhden hyöty on toisen turma. Tässä tapauksessa kauppa ja elintarviketeollisuus hyötyvät ja voivat hyvin lisättyä sokeria sisältävien tuotteiden livahtaessa kuluttajan ostoskoriin, mutta ketjun toisessa päässä valtio joutuu subventoimaan haittoja verovaroilla erilaisten elämäntapasairauksien kuormittaessa terveydenhuoltoa.

​

Epäterveellisten tuotteiden kasvaneet pakkauskoot sekä niiden houkutteleva markkinointi ovat jääneet toistaiseksi melko vähälle huomiolle. UKK-instituutin jutussakin pikaruoka mainitaan vain sivulauseessa. Toki pikaruoka on yksi syyllinen, mutta todellinen pommi väijyy päivittäin kuluttajia kauppojen hyllyillä makeisten, keksien, jäätelöiden ja sokerilimujen muodossa. Yritykset käyttävät miljoonia kehitellessään markkinoille yhä uusia ja mielikuvituksellisempia tuotteita suomalaisten sokerihammasta paijaamaan. Mainonta lisättyä sokeria sisältävien tuotteiden osalta on jo pitkään ollut nerokkaan koukuttavaa ja ostopäätöksiä manipuloivaa. 

​

Yhtenä esimerkkinä jäätelö, jota mainostetaan suomalaisella metsämytologialla sadunomaisten kuvien saattelemana. Mielikuva rakentuu puhtaan luonnon ympärille, mikä edistää kuluttajan päässä positiivisia tunteita tuotetta kohtaan. Halu samaistua jäätelöä sylissään kantavaan viattomaan neitoseen on korkea. Ja korkea on myös tuotteen sokeripitoisuuskin: sadassa grammassa tuotetta on 24 grammaa sokeria eli kymmenen sokeripalaa. Kokemusasiantuntijana voin kertoa, että sata grammaa kyseistä tuotetta livahtaa kitusiin hetkessä.

 

Kaupoista edellisen kaltaisia tuotteita ja mielikuviin perustuvia ansoja löytyy mieletön määrä. Valinnanvaraa on kymmenien hyllymetrien verran, joten ei ihme, että kansalaisten energiansaanti on hurjalla tasolla. Kaupat myös mainostavat aktiivisesti ravintoköyhiä tuotteita nostamalla ne omassa mainonnassaan tasavertaiseksi vaihtoehdoksi terveellisen ruoan rinnalle. Ohjaus on ollut sen verran tehokasta, että monen kuluttajan ostoskorin sisältö on kuin varkain muuttunut vuosien varrella yhä energiapitoisemmaksi. Siitä suuri osa on herkkuja, joiden kuluttamisesta on tehty sekä helppoa että halpaa.

​

Mutta kuka kehtaa syyllistää kauppaa tai teollisuutta, sillä loppujen lopuksi jokainen kansalainen tekee valintansa itsenäisesti. Mielikuvamainontaan ei ole puututtu lainkaan, vaikka juuri sen tehtävä on tuottaa kuluttajille tarpeita tyydytettäväksi.

Terve Paino ry on jo vuosia lobannut sokeriveroa, joka kohdistuisi ravitsemuksellisesti turhiin elintarvikkeisiin. Tämä olisi yksi keino lähteä liikkeelle kohti terveellisempiä kulutustottumuksia tai ainakin tehdä niiden kuluttamisesta kalliimpaa. Samanaikaisesti sokeriveron käyttöönoton kanssa pitäisi entisestään edistää kansalaisten liikunnallista elämäntapaa, josta yleisurheiluvalmentaja Jussi Ihamäki kirjoitti taannoin hyvän kirjoituksen tämän lehden sivuilla. 

​

Pelkkä liikunnan lisääminen ravintoon puuttumatta ei vielä kuitenkaan riitä, sillä monet ihmiset syövät päivittäin kuin huomaamattaan sen verran paljon energiaa, että sitä on mahdoton kompensoida puolen tunnin liikunnalla. Kokonaisuus vaatii sekä ostoskorin täysremontin että liikunnan lisäämisen osana arkea. Suunta voidaan muuttaa, mutta se tulee olemaan kansanterveyden näkökulmasta yksi tulevan vaalikauden isoista haasteista.

Takaisin valikkoon >>
 

​