ELINTASON NOUSU RAPAUTTAA HYVINVOINTIA

08.10.2021
 

Useissa yhteyksissä elintaso ja hyvinvointi sekoitetaan keskenään. Puhutaan hyvinvointivaltiosta, joka määritellään ja mitataan korkean elintason, laadukkaan terveydenhuollon ja koulutuksen kautta. Hyvinvointivaltiossa ihmiset ovat tiettyyn pisteeseen asti tasa-arvoisessa asemassa.

Teoriassa homma kuulostaa hyvältä. Todellisuudessa korkea elintaso luo hyvinvointia vain harvoille, sillä erilaiset elintasosairaudet ovat koko ajan kasvattaneet osuuttaan ja rasittavat sekä valtion että kuntien taloutta kasvavina sote-menoina.

​

Suomessa hyvinvointia nakertaa moni asia, mutta kolme osa-aluetta dominoivat kenttää: epäterveellinen ravinto, liikkumattomuus ja henkinen pahoinvointi (tämän jätän asiantuntijoille). Epäterveellisen ravinnon kulutus on noussut monestakin syystä: lihottava ja ravintoarvoiltaan köyhä ruoka on halpaa, sitä on saatavilla lähes rajattomasti ja se addiktoi tehokkaasti. Pienellä rahalla saa laadukasta perusruokaa, mutta se ei juuri houkuttele, jos samalla rahalla on mahdollisuus irtautua arjen paineista hetkiseksi herkkujen kera. Asiaa ei juuri auta se, että epäterveellisen ruoan osuus mainoksista on musertavan ylivoimainen ja niihin ladatut mielikuvat huokuttelevat kuin seireenin laulu.

Liikkumattomuus taas korostuu aikana, jolloin erilaisten sähköllä liikkuvien ajoneuvojen ja vempainten tarjonta kasvaa. Sähköpyörien myynti on ollut käsittämättömän nopeaa (kasvu oli 135% vuodesta 2017 vuoteen 2018). Vuonna 2020 sähköpyöriä myytiin jo noin 31 000 kappaletta. Puhutaan satojen prosenttien myynnin kasvusta. Toinen - ja jo nyt isoissa kaupungeissa riesaksi muodostunut sähköllä kulkeva vempain - on sähköpotkulauta. Nyt niitä on tullut vuokralle Poriinkin. Nimenä sähköpotkulauta on harhaanjohtava, sillä siitä puuttuu lihasvoimalla tapahtuva potku. Jäljelle jää vain sähkö ja lauta.

​

Tätä kirjoittaessa on jo lähes varmaa, että sähköpotkulautojen osuus liikenteessä kasvaa kovaa vauhtia. Tämä taas lisää liikkumattomuutta. Lautojen käyttöä ei voi perustella sillä, että muuten ihminen ei liikkuisi senkään vertaa. Tätä argumenttia nimittäin käytetään sähköpyörien yhteydessä ja se on surullista, sillä se esittää sähkön eräänlaisena pelastajana, jota ilman ihminen jäisi päätelaitteiden orjuuttamaksi sohvaperunaksi.
 

Edellisten esimerkkien kautta on nähtävissä, että elintason nousu voi kääntyä hyvinvoinnin laskuksi. Tätä trendiä päättäjien pitäisi tarkastella nykyistä laaja-alaisemmin, sillä kestävyysvajeen hyökiessä päälle meillä ei ole varaa menettää ihmisiä 50-vuotiaina rollaattoreille.

Takaisin valikkoon >>

​