BEAT-TRILOGIA
Kolme haastetta - kolme lajia - kolme vuotta
Beat -konsepti lähti liikkeelle ajatuksesta suorittaa haastavia urheilusuorituksia kotimaassa siten, että CO2-päästöt olisivat inhimillisellä tasolla ja että suorituspaikkoihin pääsee maata pitkin. Tämä siksi, että lentoliikenne tuottaa huomattavat hiilipäästöt ja itse lentäminen on ristiriidassa ilmaston lämpenemisen torjunnassa. Kaikki lajit ovat tuttuja triathlonista, mutta haasteet ovat sen verran vaativia, että niitä ei pystyisi yhdistämään yhdeksi suorituskerraksi. Siksi päätin pilkkoa haasteet ja suorittaa ne yksi kerrallaan vuoden välein.
Beat the river 2023 / 5.8.2023
Ensimmäisenä vuorossa oli jokiuinti
Kokemäenjokea pitkin Porin kirjurinluodosta
Reposaareen. Tavoite oli haastava mutta
mahdollinen, sillä kokeilin uimista kahteen
otteeseen jo aikaisemmin. Vuonna 2018
pääsin Mäntyluotoon saakka, mutta voimat
loppuivat kesken. Vuonna 2022 matkan
keskeytti myrsky, joka teki etenemisen niin
vaaralliseksi, että turvaveneen miehistö päätti
keskeyttää uintiyrityksen. Vihdoin vuonna 2023
sekä voimavarat että sääolosuhteet olivat sen
verran suotuisat, että uinti Reposaareen asti onnistui.
Glad Median tuottaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja Anu Glad ohjasi projektista lyhytelokuvan Elä - älä kuluta. Elokuva on suoraviivaisen vangitseva matka kaupungista merelle. Matkan aikana käydään läpi teemoja arkiliikunnasta kuluttamiseen ja ilmaston lämpenemiseen. Pääviesti on, että asioita voi tehdä suurella sydämellä mutta mahdollisimman pienillä ilmastoa kuormittavilla päästöillä. Ja ennen kaikkea, merkittäviä liikuntasuorituksia voi tehdä ilman, että pitää matkustaa toiselle puolelle maapalloa.
Midnight Sun Randonnee (MSR) / 16.-19.6.2024
Uinnin jälkeen vuorossa oli pyöräily. Trilogian toinen osa keskittyi Everestingiin, jonka konsepti on pirullisen yksinkertainen: Valitse mikä tahansa mäki, missä tahansa päin maailmaa ja tee toistoja yhdessä aktiviteetissa, kunnes kiipeät 8 848 metrin korkeuteen, joka vastaa Mount Everestin korkeutta. Haasteen voi suorittaa pyörällä, kävellen tai verkossa. Kun suoritus on tehty, nimi lisätään Hall of Fameen maailman parhaiden kiipeilijöiden rinnalle. Säännöt kieltävät nukkumisen eli koko Everesting pitää tehdä "putkeen".
Kuitenkin ennen Everestingiä vastassa oli uusi laji eli pitkän matkan
pyöräily, johon minut sai yllytettyä Ahvenanmaan kova
pyöräilykone Janne Bruhn.
Kyseessä oli Uumajasta Norjan kautta takaisin Uumajaan kulkeva
1217 kilometrin pituinen Midnight Sun Randonnee. Noin pitkä
reitti oli sekä minulle että Jannelle uusi kokemus. Mutta kummatkin
päättivät koittaa miltä tuntuu polkea toista tuhatta kilometriä
kolmen vuorokauden aikaikkunassa. Kokemus oli
tähänastisen pyöräilyurani haastavin sekä fyysisesti että henkisesti.
Samaan lopputulokseen tuli myös Janne, joka oli jo aiemmin
osallistunut esimerkiksi Jotunheimenin pyöräilyyn. Itselläni pisin
matka ennen MSR:ää oli ollut kesällä 2023 poljettu
Saimaa Cycle Tour. Pirkan pyöräilyn pitkän matkan olin toki
polkenut jo 13 kertaa, mutta kun matka pitenee, persekin vikisee.
Loppuajaksi kellotimme runsaat 73 tuntia, josta nukkumiseen ja tankkaustaukoihin meni noin 10 tuntia. MSR:n viimeisenä päivänä jouduimme ajamaan lähes 140 kilometriä kaatosateessa. Urakan aikana haasteeksi muodostui myös energiansaanti sekä muutamat todella synkät hetket pääkopassa, jolloin keskeyttäminenkin kävi mielessä. Niistä, kuten reitin lukemattomista mäkiosuuksista (noin 11 km ylämäkeä), selvittiin kuitenkin maaliin saakka - väsyneinä mutta onnellisina siitä, että olimme saavuttaneet jotain aivan uutta ja ennen kokematonta.
Beat the hill eli Everesting Kallen kanssa Vuokatissa / 29.-30.7.2024
Olin jo kesällä 2023 päättänyt, että Beat-trilogian toinen osa olisi pyöräilyä. Haasteeksi valikoitui Everesting. Ehdotin haastetta myös yhdelle uudelle asiakkaalle Kalle Virtaselle, joka pohti pitkään, mikä voisi olla tarpeeksi mielenkiintoista ja haastavaa, jotta jaksaisi keskittyä treenaamiseen koko talven ajan. Ehdotin Everestingiä ja siitä tulikin sitten yhteinen projekti. Mitä enemmän pohdin ylämäkipyöräilyä ja melkoisen älytöntä 8848 nousumetrin kampeamista, sitä enemmän koko haaste huojahteli pääkopassa.
Vihdoin, vain runsas viikko MSR:n jälkeen lähdimme Kallen kanssa kohti Vuokattia, jonka olin valinnut mäeksi jo siitäkin syystä, että se oli tarpeeksi pitkä ja jyrkkä ja että tielle rakennettu rullahiihtokaista antoi mahdollisuuden polkea ylämäkeä turvassa autoliikenteeltä.
Aloitimme Everesting-urakan lauantaina 29.6. klo 18.16. Päätimme
kammeta itsemme ylös mäkeä viiden nousun jaksoissa, jonka jälkeen
oli vuorossa tankkaus ja lyhyt tauko. Viisi nousua osoittautui
henkisesti oikeaksi ratkaisuksi, sillä aina viimeiseen nousuun
lähdettäessä tiedossa oli tauko ja energiatasojen päivitys. Näin
jatkettiin koko yö ja seuraava päivä aina noin klo 15.30 saakka.
Sunnuntaiaamuna ensimmäiset rullahiihtäjät tulivat paikalle
aamupäivällä, mutta onneksi mitään ruuhkaa ei ollut ja pääsimme
jatkamaan suoritustamme melko rauhassa.
Viimeiset kymmenen nousua jaoimme seuraavasti: 4+3+3, joka myös
auttoi meitä päättämään melkoisen rajun vajaan vuorokauden
mittaisen haasteen. Mahdottomasta tuli mahdollista ja sitä käytiin
kimpassa läpi myös seuraavana päivänä kotimatkalla. Lihaksisto ei
ollut missään vaiheessa ongelmissa vaan kyse oli puhtaasti henkisestä
haasteesta. Suorituksen jälkeen olo oli sekä huojentunut että
yllättynyt: vaikka matkalla oli jälleen kerran mustia hetkiä
(noin 30 ja 45 nousun kohdilla) ja lähes kaikki ruoka alkoi loppua
kohti tökkiä oikein kunnolla, mitään dramaattista ei tullut vastaan.
Muutaman kerran olin aikeissa jättää homman kesken, mutta taukojen aikana sekä henkiset että fyysiset voimavarat palautuivat sen verran hyvin, että loppuun asti mentiin. Tunnelma oli rento, joskin loppua kohti nousun muutamat haastavimmat osuudet saivat meidät kiroamaan ne syvimpään maan rakoon - mutta huumorilla. Kunnioitus mäkeä kohtaan kasvoi ja jos joku aikoo suorittaa Everestingin, Vuokatinvaara on siihen paras mahdollinen paikka.
Pori idästä lähteen -juoksu päättää trilogian / kesä 2025
Viimeisenä tavoitteena on juosta Pori idästä länteen. Reitti lähtee Lavian Huuhkajavuorelta, Pirkanmaan ja Satakunnan rajalta. Siitä reitti kulkee Ulvilan läpi takaisin Poriin ja aina Selkämeren syleilyssä olevalle Kallon majakalle. Pituutta koko juoksureitille tulee hieman yli 90 kilometriä. Aikarajaksi asetin yhdeksän (9) tuntia. Tuohon aikajänteeseen lasketaan matkan varrella tehdyt tankkaukset, joten luvassa on kiva kesäpäivä. Haastavin osuus tulee olemaan Laviasta Kullaalle, jossa juoksu tapahtuu kumpuilevassa maastossa. Ylä- ja alamäet pitää treenata huolella, sillä lihaksiston kyky ottaa vastaan iskuja on koko reitin haastavin. Ja jälleen kerran ollaan CO2-päästöjen osalta melko minimaalisilla lukemilla.
Beat the Road siis päättää Beat-trilogian. Hurjimmissa toiveissa olisi saada matkan varrella mukaan sen verran juoksukavereita, että Kallossa voisi pitää trilogian ansaitsemat päättäjäiset ja nauttia joukolla lähiliikunnan suomasta onnen tunteesta. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja Kallo täyttyy satakuntalaisista juoksijoista. Se olisi paras palkinto ja näen jo silmissäni punertavan auringon laskevan horisonttiin juoksijoiden juhliessa yhdessä vietettyjä kilometrejä.
Muistakaa treenata ja jos on ongelmia, niin ottakaa yhteyttä.